maanantai 12. syyskuuta 2016

Lahja taivaalta

Koulut alkoivat, ja Typsy meni paikallisen lukion 4. ja Pipsa 3. luokalle.

Oli kyllä siinä hilkulla, pääsikö Typsy luokaltaan, koska opiskelu on ihan tyhmää ja vie aikaa nettipuuhilta.

Eilenkin olin inhottava äiti ja tenttasin läyksyistä, tehtävänä oli kirjoittaa kaksisivuinen tarina englanniksi.

-Äiti, minä olen kirjoittajana jo ammattilainen, ilmoitti tyttäreni. 

Kas, onhan hänellä netissä jo puolen tusinaa "Star Wars" fanfiction-kirjaa. Valitettavasti siitä ei saa koulussa lisäpisteitä.


Punapäänarsku Luzernin järvellä 
(Vierwaldstättersee) 17.07.2016


Koulusta tuli jo postia. 

Ensi kesänä neljäsluokkalaisilla on pakollinen kolmeviikkoinen oleskelu ranskankielisellä alueella. Vanhemmat joutuvat itse hoitamaan koko asian: etsimään työpaikan taikka järjestämään ja maksamaan paikan kolmiviikkoisella kielikurssilla, sekä järjestämään perhemajoituksen ranskankielisessä perheessä. Suunnitelmat pitäisi olla selvillä marraskuun puoliväliin mennessä.

Työpaikaksi koulusta ehdotettiin lasten kaitsemista ja maataloustöitä. En tiennyt itkeäkö vai nauraa.

ADHD-Peppini lastenhoitajana, siitähän saisi vaikka tragikoomisen tosi-tv-sarjan. Eikä ollut toinenkaan vaihtoehto sen parempi, tikkusääri tyttäreni ei todellakaan sovellu ruumiillisiin töihin.

Ainoa vaihtoehto oli kielikurssi, joka hintojen puolesta ei ole minkäälainen vaihtoehto tällaisille köyhimyksille. Tonnejahan siihen menisi, eikä varaa olisi, vaikka peruisimme ensi kesäksi haaveillun Suomen reissun.

Rikkaana olisikin helppoa, pistäisin lapset yksityiskouluhin ja kielivaihto onnistuisi tuttavien luona vaikka Monacossa.




Ennen kuin vaivuin apatiaan, sain sentään surkeilultani kirjoitettua koululle sähköpostia. Entä jos en kertakaikkiaan löydä paikkaa tyttärelleni? Ja mistä ylipäätään löytää perhemajoituksen, kun ADHD on niin pelottava kirjainyhdistelmä?

Kiukuttikin. Miksi tällainen annetaan vanhempien järjestettäväksi? Miksi koulu ei järjestä oppilasvaihtoa toisen koulun kanssa? Miksi minun pitää tehdä mitään, en tahdo!! Masentaa ja väsyttää!

Kun maailma oli jo musta, niin aurinko nousi yllättäen.

Käly ilmoitti, että Typsy voisi mennä hänen sisarensa luokse asumaan, 
heillä on talo Geneven ulkopuolella!

Koska kälyn sisko on taideopettaja, niin ehkä-kenties-mahdollisesti Typsylle järjestyisi pientä puuhaa vaikka jonkun taiteilijan hupulaisena.

Eikö tämä olisi kuin lahja taivaalta, jotain niin sopivaa, eihän paremmin voisi olla!! Ihan tippaa pyyhin silmäkulmasta vieläkin, niin mahtavalta tämä vaihtoehto tuntuu.

Voi käly rakas, jos tämä onnistuu, niin annan sinulle anteeksi kaikki tyhmät juttusi sitten vuoden 1979! 

Koulustakin ilmoitettiin, ettei kenenkään koulunkäynti epäonnistuneeseen kielivaihtoon pääty, että on siellä ennenkin tullut oppilaita maitojunalla takaisin. Paikan löytymisessäkin avustetaan, ellei itse kertakaikkiaan pysty löytämään mitään.

Ehkä tällekin tarinalle tulee kaikesta huolimatta vielä Happy End.

6 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Mahtavaa että järjestyi majapaikka Typsylle:)

Anonyymi kirjoitti...

Olen lukenut sun blogia jo monta vuotta. Kaikki muut ovat jääneet matkalle, tähän yhä palaan. Hyvä kun fb muistuttaa uusista kirjoituksista... Olet loistotyyppi ja niin ovat tyttäresikin! Ja kirjoitat koukuttavasti!! :) Kaikkea hyvää syksyyn! Mia

SatuSanna kirjoitti...

Toivottavasti asia kääntyy parhainpäin.
Ja myös sitä voi toivoa, että Typsy saa hyvät muistot tulevasta vaihdosta.
Saa mummuna muistella.
=)

Kulttuurikorppikotka kirjoitti...

Kaikkea sitä koulut keksivät! Olin saada vastaavan hepulin vuosia sitten, kun tytär (16v) ilmoitti, että koulu järkkää kirjoituskilpailun, jonka perusteella valitaan osanottajat Afrikan-matkaan. Asutaan savimajassa ja autetaan paikallisia pari viikkoa. Kustannuksiin sai kuulemma apua (!) tekemällä itse kaikenlaisia tempauksia, hakemalla sponsoreita, kysymällä sukulaisilta kolehtia. Repesin ja soitin rehtorille. Vanhempia ei edes konsultoitu koko matkasta! Kustannukset (siis se keräyssumma) oli tuhansia euroja, plus päälle rokotukset ym. Afrikassa asuneena kieltäydyin koko jutusta. Paha mieli siitä tuli, ja ainoa riita koskaan tyttären kanssa. Mitenkään ei olisi ollut varaa matkaan. Tytär kyllä matkusteli paljon myöhemmin, mutta omin varoin. Teillä kävi hyvä säkä, kun saitte sukulaisapua.
Ja kiva taas lukea blogiasi!

Anonyymi kirjoitti...

Mites vaihto on sujunut? Vai joko se on alkanut?

Anonyymi kirjoitti...

Huhuu, mitäs kuuluu? Ikävä bloggauksiasi!

Kaikkea hyvää sinne <3